• Media/ Muutos

    Paperia rakastava kansa

    2014-07-24 13.42.59

    Lapsuudenkesinä kuljin usein äidin kanssa humisevien honkien keskellä kuivassa, valoisassa kangasmetsässä. Vasta aikuisena ymmärsin kävelleeni hyvin hoidetussa talousmetsässä, johon Suomen sodanjälkeinen kasvu perustui.

    Suhteemme paperiin on intohimoinen. Emme ole valmiita luopumaan siitä. Puheen tahti kiihtyy ja äänensävy kohoaa, kun aletaan keskustella paperista luopumisesta. Sanomalehti halutaan aamiaispöytään, vaikka se pitää hakea postilaatikosta räntäsateen keskeltä taloyhtiön pihan äärilaidalta. Esite halutaan hipelöitäväksi työpöydälle, josta se päätyy kuormittamaan muutenkin ylityöllistettyjä kirjahyllyn hyllynkannattimia. Eikä tule sieltä enää nostetuksi muualle kuin kahden vuoden kuluttua siivouspäivänä kierrätyspaperilaatikkoon.Lue lisää

  • Media/ Muutos

    Kuningatarkin on mainosalusta

    puhelinkopit

    Katsoin ensimmäistä kertaa Twitterin ryydittämiä Euroviisuja vuonna 2010. Pää tuntui räjähtävän ajatuksesta, että eri puolilla Eurooppaa ihmiset katsovat samaa tv-ohjelmaa ja kommentoivat sitä yhdellä ja samalla verkkofoorumilla. Taakse olivat lopullisesti jääneet ajat, jolloin belgialaiselle ystävälle ei saanut sanaa perille matkan aikataulun siirtymisestä, koska Suomessa oli postilakko, eivätkä kirjeet kulkeneetkaan. Kahdelle ’80-luvun nuorelle ei ollut tullut mieleenkään vaihtaa kotipuhelinnumeroitaan.

    Viime perjantaina Iso-Britannian kuningatar twiittasi itse ensimmäistä kertaa. Minä kuulin siitä BBC:n Twitterissä välittämästä uutisesta. Sosiaalinen ja perinteinen media paiskaavat kättä. Me täällä kotisohvilla ja keittiönpöydän äärellä kiitämme. Valinnan mahdollisuudet kasvavat, demokratia lisääntyy ja jokaisesta itsestään voi tulla media.

    Markkinointimiehet sanovat, että jokainen on mainosalusta. Onhan siinä sekin puoli.