Tänään keskustelin päivän aluksi ja päätteeksi liiketoiminnassa työskentelevien kollegojeni kanssa. Kuulin haasteista, toiveista, ratkaisuista, innovaatioista. Mutta sanojen lisäksi kuulin intohimosta, sitoutuneisuudesta, osaamisesta ja hyvästä meiningistä. Tuumasin, että ainakin tämä lähelläni työskentelevä porukka osaa todella arvostaa sitä, että töissä saa olla hauskaa.
Työelämä ja elämä muutenkin esimerkiksi sairaalan seinien sisä- ja ulkopuolella on kovin erilaista. Sisällä elämä on hierarkioiden, (lääke- ja hoito)tieteen, potilasturvallisuuden, hoitovirheiden välttämisen ja -pelon ohjaamaa. Ulkopuolella työelämään liittyvät keskustelut taas alkavat usein esimerkillä Googlelta, jossa tutkittiin parhaiten menestyvien tiimien salaisuutta, psykologista turvallisuutta. Ja jatkuvat esimerkeillä luottamuksen ja rakentavan konfliktoinnin edellytysten rakentamisesta, jotka ovat välttämättömiä kivijalkoja toimiville tiimeille.
Ystäväni totesi muutama vuosi sitten, että muutos on huono sana. On parempi puhua parantamisesta. Sillä aiemmin on tehty varmasti ainakin joitain asioita hyvin. Ja ihmisen on paljon helpompaa ottaa vastaan sana parantaminen kuin muutos. Muutoksessa on sanana jotain uhkaavaa, pelottavaa, tasapainoa järkyttävää. Parantaminen puolestaan – noh, se on parantamista. Sama asia, kaksi näkökulmaa.
Ensin, silloin yli sata vuotta sitten, tuli tieteellinen liikkeenjohto eli taylorismi. 1920-luvulla, eli jo satakunta vuotta sitten tuli Elton Mayo ja ihmisjohtaminen. ’60-luvulla nämä kaksi yhdistettiin ruudukkoon, jonka koostivat tutkijat nimeltä Robert Blake ja Jane Mouton. Syntyi viisi johtamistyyliä, joista viimeisenä silloisen ymmärryksen mukaan tavoiteltavin eli joukkuueen johtaminen. Sitten tuli toukokuu 2019 ja Jukka Jalonen. …
Minua ei juurikaan tunneta matemaattisista taidoistani, mutta tämän yhtälön olen todennut toimivaksi: hyvin johdettu henkilöstö tuottaa parempia asiakaskokemuksia. Ja henkilöstö, joka kokee saavansa palautetta reilun meiningin mukaisesti – siis niin kannustavaa kuin korjaavaa -tekemisestä, eikä ominaisuuksista, useinmiten kokee tulevansa johdetuksi hyvin. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyden korrelaatiota on tutkittu etenkin ravintola- ja hotellialalla. Tulokset ovat yksiselitteisiä: niiden …
Miten johtaa asiakaskokemusta, kun yksi tärkeimmistä tekijöistä on se ”inhimillinen”? Tätä pohdin aamulla antaessani haastattelua palvelujohtamisesta lopputyötään tekevälle opiskelijalle.
”Poikkitieteellinen Seura ry” voisi olla meidän kolmen vuosittaisten pikkujoulujen järjestäjätahon nimi. He insinöörejä, minä valtiotieteilijä. He energia-alaa hengittäviä, minä tunnekokemuksista intoileva. Keskustelut heidän kanssaan rikastuttavat maailmankuvaani valtavasti. Eilen aloin uskoa, että ilmastonmuutos voidaan sittenkin kampittaa, sillä ratkaisut ovat olemassa. Sain vahvistusta jo vuosia toistelemalleni lauseelle, että suomalainen insinööri pelastaa maailman.
Kosta hyvällä, sillä hyvä alkaa kierrättää hyvää muiden hyväksi. Seitsemän vuotta sitten tammikuussa minä, yksityisten terveyspalveluiden kanta-asiakas, törmäsin omaisen roolissa julkiseen terveydenhuoltoon. Se ei ollut mikään hempeä kosketus, vaan raju törmäys. Hetki, jolloin lääkäri häntä seitsemän tuntia odotettuamme saapui luoksemme, ja ensi sanoikseen sanoi töykeästi töksäyttäen kuolemansairaalle isälleni ja meille omaisille ”kuka on sanonut, että …
Laskin tänään, että olen äitiurani aikana sanonut lauseen ”laita omat astiat koneeseen” reilut kahdeksan tuhatta kertaa. Minulla on perheessä direktio-oikeus, joka perustuu asemaani. Eri kehitysvaiheissa vastaukset ovat vaihdelleet kiukuttelusta murahteluun, äänettömyydestä äläjankuta-tokaisuun. Vuosi vuodelta olen joutunut sanomaan lauseen harvemmin. Silti toistin sen viimeksi eilen. Viime viikkoina olen keskustellut useiden esimiesten kanssa korjaavan palautteen antamisesta. Ollaan …
