Kuuntelin Iskelmää illalla. Kuulin jälleen aivan loistavan mainoksen, jossa edistettiin eläinten loislääkkeen myyntiä. Mainoksessa ensiintyivät varsin ansiokkaasti Kummeli-miehet, jotka ovat ratkaisseet asian tuon kyseessä olevan Drontalin mainoksessa ylikorostetun selkeällä kielellä.
Lääkemainontaa kun rajoitetaan Suomessa monin eri tavoin. Mainoksessa tulee esimerkiksi ilmaista seuraavat ”vähimmäistiedot”:
a) lääkkeen nimi ja lääkeaineen nimi, mikäli lääke sisältää vain yhtä vaikuttavaa ainetta
b) lääkkeen käyttöaihe
c) tarpeelliset tiedot lääkkeen oikeaa ja turvallista käyttöä varten sekä lääketurvallisuuden kannalta merkittävät
varotoimet, yhteisvaikutukset ja haittavaikutukset
d) selkeä kehotus tutustua pakkausselosteeseen tai pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen
e) myyntiluvan haltijan, maahantuojan tai markkinoijan nimi
f) eläinlääkemarkkinoinnissa lisäksi valmisteelle hyväksytyt kohde-eläinlajit sekä valmisteelle määrätyt varoajat.
Siinäpä sitä on tietoa kerrottavaksi lyhyessä radiomainoksessa. Jotenkin kun pitäisi itse siitä asiastakin ehtiä puhua. Jaksan ihailla mainonnan suunnittelijoita siitä kekseliäisyydestä, jolla tuota yllä näkyvää tekstiä sovelletaan. Joskus kuulee tekstin luettavan hypernopealla tahdilla, joskus taas asiallisen toteavasti, mutta tämä Kummeliversio vasta naurattaa. Ja tuote jää mieleen. Eikä minulla edes ole kotieläimiä.
Suomessa rajoitetaan montaa muutakin asiaa kuin vain lääkemainontaa – ja mitä erikoisimmin keinoin. Tarkoitus on varmasti kaikessa rajoittamisessa hyvä, mutta joskus tekisi mieli kutsua virkamiehiä työharjoitteluun tänne liike-elämän puolelle katsomaan, mitä kaikkea nuo rajoitukset oikein saavat aikaan. Kalan käsittelyn ravintolan keittiössä, luomulihan myymisen ja vaikkapa elintarvikkeiden myynnin (muistattehan sen kesäisen tarinan lapsen kioskista, jonka viranomaiset sulkivat) rajoitukset tuntuvat sivustakatsojasta perikummallisilta. Vaadin saada lukea näiden päätösten taustat, vaadin saada rajoitusten valmistelijat julkisuuteen, vaadin saada nähdä heidät työssä rajoittamiensa asioiden parissa!
Mainonnan ja viestinnän suunnittelijat muuten odottavat tällä hetkellä mielenkiinnolla sitä, millaisen kannan uusi hallitus ottaa alkoholimainonnan rajoittamiseen. Mutta ei hätää, kyllä mainonnan katselijan kekseliäisyys ja nokkeluus aina keinot keksii. Joku on kuulemma jopa keksinyt sellaisen kansainvälisen (nimensä mukaisesti) sähköisen verkon, jossa voi katsoa (mainos)videoita ihan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Eikä esimerkiksi vain klo 23 jälkeen, kuten television mainoskanavilla… En tiedä, ovatko rajoituksia valmistelevat henkilöt tästä tietoisia. Ei kuitenkaan oteta riskiä. Minun puolestani saavat pysyä kuvitelmissaan, että televisio on ainoa väline, jonka välityksellä liikkuvaa kuvaa voi jakaa…
