• Brändi/ Markkinointi/ Muutos

    Rakastan prosesseja, dokumentointia ja kehittämistä

    cof

    Joku on ymmärtänyt jotain väärin. Ettäkö luovuus olisi jotain huithapelien touhua, sähläämistä ja säätämistä. Ei. Luovuus kukkii, kun sillä on tilaa. Ja tilaa tulee, kun säätäminen ja sählääminen poistetaan hyvillä prosesseilla, dokumentoinnilla ja jatkuvalla kehittämisellä.

    Rakastan prosesseja. Prosessien luominen, kuvaaminen ja noudattaminen tekee kaikesta helpompaa. Pyörä tarvitsee keksiä kunkin prosessin kohdalla vain kerran, ei toistuvasti uudelleen. Aikaa ja rahaa säästyy – hermoista puhumattakaan.Lue lisää

  • Markkinointi/ Muutos/ Myynti/ Yleinen

    Ei ihme, ettei myynti vedä

    thumb_IMG_2161_1024

    Kuuntelin tänään puheenvuoroa, jossa kannustettiin pk-yrityksiä kansainvälistymään. Siis harjoittamaan vientiä. Suomeksi sanottuna: myymään muillekin kuin suomalaisille. Esitysmateriaalissa oli mukana kysely, jossa oli selvitetty, mitkä asiat pk-yrityksissä ovat vientiin liittyen kunnossa ja mitkä eivät. Tuttua settiä: tuote ja tuotekehitys olivat kunnossa, mutta myynnissä oli kehitettävää.

    Epäuskoisena luin noin 20 kohdan listaa läpi ja yritin etsiä joukosta sanaa markkinointi. Sitä ei oltu edes kysytty.

    Eiköhän tämä kerro kaiken siitä, miksi vajaa vuosi sitten lanseerattu ”Siksi markkinointia” -hanke on Suomen tulevaisuudelle elinehto. Jollei kulmahuoneissa edes muisteta markkinoinnin olevan olemassa, saati ymmärretä mitä se tarkoittaa ja tuottaa, on turha odottaa talouden kasvua. Suomen tai yritysten.

    Minulla on terveisiä kulmahuoneisiin, niin kotimaan markkinoilla kuin ”vientimarkkinoillakin” kamppailevien yritysten kulmahuoneisiin. Ja hallituksiin. Etenkin sinne hallituksiin:

    Markkinointi ei tarkoita mainontaa.

    Markkinointi ei tarkoita mainontaa.

    Markkinointi tarkoittaa muun muassa palvelujen tuotteistamista, konseptointia, hinnoittelua, myyntikanavan valintaa, tuotteiden ja palvelujen muotoilua, asiakasymmärryksen kasvattamista ja siitä kertyvän datan hyödyntämistä. Sen lisäksi se on käytännössä pakkaussuunnittelua, verkkosivujen tekstien ja ilmeen luomista, messuosastojen rakentamista, uutiskirjeitä, asiakastilaisuuksia, mediasuhteiden hoitamista, ilmiöiden rakentamista ja dialogin käymistä asiakkaiden kanssa heidän toivomissaan kanavissa. Joskus markkinointiin kuuluu myös mainontaa. Aika useinkin. Mutta markkinointi ei tarkoita mainontaa.

    Ei ihme, ettei myynti vedä. Koska kukaan ei tunne yritystä, jossa myyjä edelleen toiveikkaana odottaa asiakkaan soittoa. Sitten kun olette valmiit kokeilemaan jotain uutta ja toimivaa, niin tutustukaa Siksi markkinointia -materiaaleihin. Ne löytyvät täältä.

  • Brändi/ Dialogi/ Markkinointi/ Myynti

    Pää kylmänä kohti uusia markkinointioppeja

    img_4552

    Markkinointipodcasteja, markkinoinnin perusteosten selailua, analytiikan ihailua, testejä, tekstejä sovelluskauppaan, power pointien päivittämistä, printtimainosten viilausta, saitin tekstien ja rakenteiden viilausta, messuosaston suunnittelua. Uuden oppimista ja to do -listan lyhentymistä asia kerrallaan.

    Olemme valmistautuneet viimeiset kuukaudet uuden mobiilisovelluksen lanseeraukseen ja käyttöönottoon. Samaan aikaan olemme valmistautuneet tuotelanseeraukseen ja suunnitelleet pari päivää sitten alkaneen vuoden muiden markkinointitoimien toteutusta. Lähinnä olen ihaillut työkaverini ja verkostoomme kuuluvien ammattilaisten monipuolisia taitoja, jotka täydentävät omiani. Olen kokenut tuskaa, kun en osaa itse tehdä kaikkea tarvittavaa – ja samalla pitänyt kiinni siitä, ettei minun tarvitse olla jokaisen asian osaaja. Riittää, että ymmärrän, mitä tarvitaan ja osaan johtaa muita toteuttamaan strategiaamme. Samalla mietin, mitä kaikkea olen viimeisten 15 kuukauden aikana oppinut. Wooaaah!Lue lisää

  • Brändi/ Digitalisoituminen/ Muutos

    ”Niin muuttuu (rahoitus)mailma, Eskoni”

    IMG_0773

    Se alkaa aina samoin. En tiedä asiasta mitään. Jostain tulee sysäys, ja lopulta intoilen asiasta kaikille vastaantulijoille. Olen käynyt työurallani saman prosessin läpi satojen teemojen kanssa: oluen kantavierre. Lentoliiketoiminta. Hakukoneyritys. Öljynjalostus. Digitaalinen omavalvonta. Ja nyt – joukkorahoitus.

    Minut on tänään valittu suomalaisen, kansainvälistymistä tavoittelevan joukkorahoitusyhtiö Invesdorin hallitukseen. Olen kutsusta kiitollinen ja ylpeä. Olen myös vierailla vesillä, jälleen kerran. Kyseessä kun on, kaikesta joukkoistamiseen liittyvästä sympaattisuudesta huolimatta, tiukasti säännelty rahoitustoimiala.

    Invesdorin asema joukkorahoitusalalla on erityisen kiinnostava, sillä se voi toimia paitsi osake- tai joukkolaina-annin alustana, myös pörssiin listautuvien yritysten merkintäpaikkana. Tuntuu, että aika moni viime aikojen kiinnostava projekti tai yritys on hakenut rahoitusta – tai jopa listautunut Nasdaq OMXH:n päälistalle – juuri Invesdorin kautta. Vai mitä sanotte sellaisista kuin Siili Oyj, Iron Sky -leffaprojekti, Helsinki Allas, Cityvarasto.fi, ravintola Juuri ja Bryggeri Helsinki?

    Rakastan Aleksis Kiven Nummisuutarien Esko -näytelmän kirvoittamaa sanontaa ”Maailma muuttuu, Eskoseni.” Muutos, sen ensimmäisten merkkien haisteleminen ja läpi vieminen saavat sydämeni tykyttämään nopeammin. Maailman megatrendejä listanneessa Sitran raportissa tammikuulta 2016 yhtenä maailmaa nopeasti muuttavista megatrendeistä mainittiin digitaaliset joukkoalustat, jollaiseen joukkorahoituskin perustuu.

    Kuten muutkin joukkoalustoihin perustuvat bisnekset, myös joukkorahoitus muuttaa perinteistä toimialaa nopeasti. Joukkorahoitus muuttaa rahoitusalaa demokraattisemmaksi ja entistä digitaalisemmaksi. Kaikkien on joukkorahoituksen myötä mahdollista sijoittaa kasvuyrityksiin. Ja samalla kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat, kun joukkorahoitus tarjoaa uuden rahoituskanavan. Täysin digitaalinen palvelu alentaa kustannuksia ja nopeuttaa rahoituskierroksia sekä tekee niistä läpinäkyvämpiä. Puhumattakaan helpommista kansainvälisten rahoituskierrosten järjestämisestä. Moni joukkorahoitukseen rahoittajana osallistuva puolestaan kokee toteuttavansa omaa arvomaailmaansa. Sellainen on omakin kokemukseni ensimmäisestä keissistä, johon halusin oman panokseni antaa.

    Joukkorahoitus on poikkeuksellisen markkinointi- ja brändivetoinen liiketoiminta-ala. Alalla onnistuminen vaatii ymmärrystä ja osaamista digitalisoitumisessa, somenäkyvyydessä, aktiivisessa dialogissa ja kampanjoissa. Ollaan osaamiseni ytimessä. En siis ehkä sittenkään ole niin vierailla vesillä kuin kuvittelen.

    Suomalaisten yritysten hallituksissa markkinointi on aliedustettuna, eikä markkinointi välttämättä kuulu edes johtoryhmään. Siksi olen melko lailla täpinöissäni päästessäni rakentamaan Invesdorin kansainvälistyvää tarinaa hallituksen jäsenen roolissa.

    Edessä on matka, jonka aikana tulen kysymään kymmeniä kertoja kysymyksen miksi. Tulen olemaan ihan pihalla, kun hallituskumppanini viljelevät alan jargonia. Ihmettelen, hämmästelen, opiskelen, kommentoin ja kyseenalaistan. Mutta mikä tärkeintä, tuon oman osaamiseni Invesdorin liiketoiminnan kasvattamisen ja kansainvälistämisen hyödyksi.

    Ehkäpä muutan samalla maailmaa vähän paremmaksi. Se on parasta, mitä tiedän.

  • Brändi

    Brändilähettiläät ovat kuin positiivinen flunssa

    2015-03-14 19.44.06

    Kuuntelin viime toukokuussa intohimoista keskustelua grillaamisesta. Enkä niinkään itse grillaamisesta, vaan grillaamisesta Weberillä. Opin, että Weber on Huomattavasti Laadukkaampi kuin kilpailijansa. Mutta mikä parasta, Weberillä grillaavat (miehet) kuuluvat heimoon. He ovat weberistejä. Eilen, noin 10 kuukautta sen jälkeen, kun havahduin Weber-brändin olemassa oloon, ostin oman Weberin.

    Brändilähettiläät ovat ihmisiä, jotka suhtautuvat intohimoisesti johonkin merkkiin. Yritykset etsivät ja palkkaavat markkinointinsa tueksi brändilähettiläitä, mutta arvokkaimpia ovat sellaiset, jotka puhuvat suu vaahdossa kaikille tuttavilleen brändin tuotteista ja palveluista. He ovat kuin positiivinen flunssa. Heidän intohimonsa on tarttuvaa.

    Varsinkin urheilumaailmassa brändilähettiläitä on käytetty luomaan mielikuvia haluttavista tuotteista ja brändeistä jo vuosikymmenten ajan. Koris, fudis, lätkä ja F1 – tiedät tyypin, näet merkin. Ne ovat yhtä. Puhumattakaan hiihdosta.

    Intohimoisesti brändiin ja sen edustamaan maailmankuvaan suhtautuvat ihmiset muodostavat heimon. Novitan Neulomo on erinomainen esimerkki heimolle rakennetusta foorumista verkossa. Tänä aamuna Ville Tolvanen, 200 % weberisti, vinkkasi Facebookissa Weber-yhteisöstä. Ja eilen toinen armoitettu weberisti, Peter Fredman, ohjasi minut tutustumaan erään amerkikkalaisen heimon jäsenen todistukseen Weberin käytön onnesta. Kiitos. Ilman teitä en olisi löytänyt tietäni weberistien maailmaan.

    Eilen illalla, kun uusi, Weber One-Touch Premium 57 hiiligrillini oli kasattu, sain yllätyslahjaksi grillipihdit ja –lastan. Luonnollisesti Weberit. Seuraavien vuosikymmenten lahjalistani löytyy Weberin verkkosivuilta tai suomalaisten rautakauppojen Weber-konseptihyllyistä. Sellainen muuten vetää vertoja mille tahansa kosmetiikkabrändin konseptille. Ja on ihan oman blogikirjoituksensa arvoinen.

    Ensimmäinen grillauskokemus eilen illalla oli hehkuva. Tammisen rotukarjan ulkofilepihvit maistuivat jotenkin vielä paljon paremmalta kuin viime kesänä grillatut. Olen liittynyt heimoon. Käsikirjoitus Weber-videota varten on tekeillä.

  • Muutos

    Markkinointiväki epämukavuusalueella

    2014-10-22 12.04.58

    ”Oletko pitänyt osaamisesi ajan tasalla?” Kysymys, joka jokaisen markkinoinnin parissa työskentelevän olisi viimeistään nyt syytä kysyä itseltään.

    Maailman digitaalinen muutos on vyörynyt levybisneksen ja kustannusyhtiöiden kautta kaupan arkeen. Ammattikunnat johtajista bändien kitaristeihin ovat jo saaneet kokea miltä tuntuu, kun maa järisee jalkojen alla. On ollut pakko oppia uutta ja keksiä oma bisnes uudelleen.

    Kaltaiseni neli- ja viisikymppiset markkinointialan ihmiset ovat tehneet töitä niin lama- kuin nousukaudellakin. Moni meistä on tottunut kohderyhmäanalyysien tekemiseen ja median ostamiseen – ja myymiseen. Ollaan oltu fiilistelemässä tv-mainoksen kuvauksissa ja valittu sopivia hahmoja printtikampanjan kasvoiksi. Huolehdittu tuotetiedon oikeellisuudesta ja biletetty monissa alan kekkereissä.

    Digitaalisuus on hiipinyt arkeen jo monen vuoden ajan. Ensin tuntui, että mainosbannereiden ostaminen ja Googlen AdWordsissä mainostaminen riittäisi. Mikäänhän ei siinä vaiheessa vielä muuttunut, sillä edelleen tilattiin mainoksia tekijöiltä ja maksettiin laskut. Opeteltiin tosin lukemaan klikkausten määriä ja kustannuksia.

    Mutta entä nyt? Moni markkinointiosaaja ei vieläkään itse käytä uskottavasti sosiaalisen median kanavia, saati ymmärrä digitalisoitumisen koskettavan juuri markkinointia enemmän kuin monia muita liiketoiminnan osa-alueita. ATK on tuttu termi, mutta entä kun pitäisi ymmärtää ERPin ja CRMn yhdistämisen merkitys digiaspaa kehitettäessä sekä tietenkin tarjota erinomaista uu- ja ceeäksää omnichannel-henkisesti?

    Ja vaikka tuota kieltä osaisitkin, niin ottaako mahdollinen uusi työnantaja todesta 49-vuotiasta markkinointiammattilaista, jolla ei ole omaa Instagram-tiliä, joka on tehnyt työnsä kahden yrityksen palveluksessa ja osaamiskarttaan kuuluvat lähinnä messujen organisointi ja lehti-ilmoitusten varaaminen ja maksaminen? Ei ota. Työnantaja valitsee mieluummin ihmisen, joka elää verkossa, ymmärtää niitä analytiikkarapsoja ja osaa niitä itsekin tehdä.

    Tässä ammatissa kiinnostus maailman muutosta kohtaan on pakollista. Ei riitä, että tekee työnsä hyvin. Sillä se työ muuttui jo. Sinä et vaan huomannut sitä niitä messuja järjestäessäsi.

    ps. Messujen järjestämisenkin parikymppiset keksivät uudelleen. Tsekkaa vaikka miten toimivat Nordic Business Forum, Slush ja Streat Helsinki.

  • Brändi/ Muutos

    Markkinointivetoisuus on kohta pakollinen valinta

    Fazer vastaa puurotrendiin Alku-puurollaan

    ”Kuluttaja on niin kovin vaikea tavoittaa nykyään.” ”Eiköhän tämä vouhkaaminen mene kohta ohi.” Näihin kahteen lauseeseen kiteytyy monen suomalaisen yrityksen ongelma: valitetaan kuluttajan ja/tai asiakkaan käyttäytymisen muutoksesta sen sijaan, että otettaisiin siitä kaikki hyöty irti.

    Suomalaiset teollisuusyritykset ovat pitkään onnistuneet toimimaan laadukkaiden tuotteiden ja nerokkaan insinööriosaamisen varassa. Meillä on runsain mitoin prosessiosaamista. Teknologiaan investoidaan, jotta saadaan tehtaat toimimaan tehokkaammin. Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsissa on uskottu asiakkaan tarpeiden kuuntelemiseen ja niiden varhaiseen vastaamiseen, keskitytty brändin rakentamiseen. Minulle sanaparista Ruotsi ja tehdas tulee mieleen ainoastaan Volvon tehdas 1970-luvulla. Sanat Ruotsi ja brändi taas… No, tiedätte mitä tarkoitan.

    Onneksi Suomessakin jotkut yritykset kuuntelevat hiljaisia signaaleja ja vastaavat niihin. Eivät jää tuleen makaamaan kuluttajien muuttuvien tottumusten edessä. Yksinkertainen selitys tälle on, että tällaiset yritykset ovat markkinointi-, eivätkä tuotantovetoisia. Kuulkaas, kun valaisen yhden esimerkin kautta…Lue lisää

  • Dialogi/ Muutos

    Yhteisön rakentamisen salaisuus

    Kallio Block Party

    Kotitaloni katolla oli 16 metriä pitkä LA-radiopuhelimen antenni. Minut tunnettiin tunnuksella Olga, naapurintyttö tunnuksella LadyX. Olin napannut tunnuksen Kippari Kalle -sarjakuvasta. En muista miksi. Tutustuin ihmisiin, joita kaikkia yhdisti jutustelu radiopuhelintaajuuksilla. Elettiin ’80-lukua. Kuuluin yhteisöön, jonka jäsenten ammatti, sosiaaliluokka tai muu status ei ollut missään määrin merkittävää tai kiinnostavaa. Silti olimme vahva yhteisö.

    Yhteisöistä puhuvat nyt ihan kaikki. Jokainen markkinointiguru ja -puurtaja näkee päiväunia vahvasta yhteisöstä, jonka saisi toimimaan oman asiansa edistäjänä. Minulla on teille vinkki: ottakaa oppia isoilta järjestöiltä: ne ovat aina saaneet omansa liikkeelle asiansa puolesta. Miettikää nyt vaikka työväenliikkeen alkumetrejä, partiota, Marttoja, Punaista Ristiä tai vapaaehtoista palokuntaa!

    Nuo järjestöt ovat ymmärtäneet yhteisöjen rakentamisen salaisuuden: intohimon hyödyntämisen! Ne ovat tunnistaneet mikä sytyttää yhteisöön kuuluvat ihmiset. Herätelleet edelläkävijät, vedonneet tunteisiin ja tarjonnet foorumit, millä käydä keskustelua. Ei se sen vaikeampaa ole. Mutta sinnikästä duunia se kyllä vaatii.

    Viime kesänä kävelin Kallio Block Partyn aikaan keskellä Helsinginkatua. Olin yhden iltapäivän ajan osa yhteisöä, joka vietti korttelijuhlia ruoan, musiikin ja hyvän seuran merkeissä. Örveltäjiä ei juurikaan näkynyt. Hyvää fiilistä ja kaupunkikulttuurin ylistämistä näkyi sitäkin enemmän. Omasta halusta syntyvään yhteisöön kuulutaan tunteen, ei niinkään järjen vuoksi. Siksi, että kokee intohimoa jotain aihetta kohtaan. Siksi, että yhteisöön kuuluminen synnyttää mielihyvää.