Yleinen

Tunnista ja hyödynnä tarinat yrityksen mainetyössä

Yritykset ovat heränneet tarinankerronnan voimaan osana mainetyötään. Mutta miksi? Siksi, että asiakkaat, ovat sitten kuluttajia tai toisia yrityksiä, tekevät suuretkin hankintapäätökset tunteella. Kuulen jo vastaväitteesi, mutta mietipä tätä: oletko koskaan kuullut ihmisestä, joka on ostanut asunnon vain siksi, että se oli halpa?

Numeroita käytetään yritysten mainetyössä tämän tiedon valossa silti hämmästyttävän paljon. Listataan liikevaihtoja, henkilöstömääriä, toimipisteitä, perustamisvuosia. Numerot vetoavat järkeen, rationaalisuuteen.
 
Viestitulvan ja kiireen keskellä ihmiset eivät kykene muistamaan numerolistoja, mutta hyvä tarina ja sen takana oleva yritys jättävät mieleen myönteisen jäljen. Miksi et siis kertoisi jotain mielenkiintoista yrityksen ja sen nimen historiasta, sen elämäntehtävästä tai selviytymisestä vaikeina aikoina?
 
Yritystarinan on tärkeää olla yhtenäinen, vaikka siitä käytettäisiinkin esim. tuotteiden yhteydessä hieman eri versioita. Tarvitaan vahva perustarina, joka tehdään kuluttajille, asiakkaille ja sidosryhmille tutuksi. Sitä tuodaan vahvasti esiin esim. asiakasviestinnässä, myyntimateriaaleissa, pakkauksissa, sähköpostien allekirjoituksissa, Facebookissa, kotisivuilla eli lyhyesti sanottuna kaikessa markkinoinnissa ja viestinnässä.
 
Yritystarinoita on monenlaisia, kuten
 
·      yrityksen arvoista kertova tarina, jota valotetaan kertomalla esimerkkejä käytännön teoista
·         menestystarina: näin onnistuimme, vaikka välillä olikin vaikeaa
·         muutostarina: tällaisia olimme, tällainen olemme nyt
·         huhujenestotarina: käydään faktoilla ja huumorilla huhuja vastaan
·         kokemuksia jakava tarina: näin ratkaisimme tämän ongelman
·         hissipuhe: mitä ja miten kerrot yrityksestä minuutissa    
 
Vetoavassa tarinassa on sankari, rippunen huumoria ja onnellinen loppu, niin kuin tässä Olvin tarinassa: ”Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa. Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi.”
 
Teidänkin yrityksenne tarinat ovat jo olemassa, mutta ne pitää tunnistaa, etsiä, kirjata ylös ja alkaa käyttää niitä aktiivisesti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *