Suomalainen yrittäjyys on saanut viime vuosien aikana uusia kasvoja. Enää äänessä eivät ole vain ne kymmeniä vuosia ilman kesälomia puurtavat pienyrittäjät, jotka raatavat pankkien, verottajan ja valtion armoilla. Uusi yrittäjäsukupolvi tekee mitä haluaa, etsii rahoitusta yksityisiltä pääomasijoittajilta, kasvattaa bisnestään verkon avulla ja suuntaa suoraan ulkomaille. Toistaiseksi heitä on vähän, mutta vihdoin mediakin on herännyt kertomaan heidän tarinoitaan. Angry Birds -pelin luonut Rovio on yksi näkyvimmistä tämän porukan edustajista.
Saimme eilen kuulla, että Angry Birdsistä tulee keväällä uusi versio, joka sijoittuu Rioon. Traileri on nähtävissä mm. Talouselämän sivuilla. Samaan aikaan kiirii uutinen New York Timesin sivulta, että tulossa on myös lyhytelokuva, jossa esiintyvät vihaiset linnut nimeltä Fox ja Rovio. Sydämelliset onnittelut!
Vietin itse tällä viikolla 15-vuotisyrittäjyyspäivää. Olen tavattoman ylpeä nokkelaksi teiniksi kasvaneesta tyttärestäni Taitomyllystä, jonka piti alunperin olla vain muutaman vuoden itseni työllistämisprojekti. Yrittäjyys vei mennessään, eikä koskaan tullut vastaan yritystä, jolle olisi mielummin antanut työpanokseni, ideani ja energiani kuin omalle firmalleni. Alkavana yrittäjänä en olisi voinut kuvitellakaan, että työllistäisin joskus itseni lisäksi 16 muuta ihmistä ja saisin työskennellä maailman ja Suomen johtavien yrityksien viestinnän neuvonantajana ja toteuttajana.
Vaikka valtio tekee parhaillaan kaikkensa lyödäkseen kapuloita yrittäjyyden rattaisiin uudistamalla yritysverotusta aivan käsittämättömän epämotivoivaan suuntaan, väitän silti, että yrittäjyyden suurin haaste on yrittäjän omien korvien välissä. Jos sinne pääsee pesimään pessimismi tai ”ei noin ole ennenkään tehty”, voi huoletta heittää hyvästit edistykselle ja sitä myötä menestykselle. Kehitys kehittyy, toisteli ensimmäinen esimieheni Jouko Jokinen ehtimiseen. Uskoin sen jo silloin saadessani seurata vierestä suomalaisen yrityksen nopeaa kansainvälistymistä ja kehittymistä osaksi maailman suurinta alan yritystä.
Yrittäjä tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka arvioivat ja tarvittaessa kritisoivat villeimpiä ideoita, kannustavat jaksamaan vaikeillakin hetkillä, potkivat valittamisen ja väsymyksen hetkillä eteenpäin kysymällä ”oletko sitten valmis myymään firmasi eurolla, mä ostan sen!” ja vaatimalla toimenpiteitä valitun strategian toimenpanemiseksi. Sillä yksin ei kukaan menesty. Maailman parhaat urheilijatkin tarvitsevat kehittyäkseen valmentajan ja muita taustavoimia. Minulla on ollut onni saada kasvattaa Taitomyllyä juuri tällaisten ihmisen ympäröimänä. Jokaiselle heistä olen suuren kiitoksen velkaa.
Positiivisten yrittäjätarinoiden saattaminen julkisuuteen, toisten yrittäjien kannustaminen ja yrittäjäkokemuksen jakaminen aloittavien yrittäjien kanssa on minun tapani edistää suomalaista yrittäjyyttä. Valtiovallan jargon kasvuyrittäjyyden edistämisestä ja innovaatioiden nopean kaupallistamisen välttämättömyydestä Suomen menestyksen turvaamiseksi kuulostaa hienolta, mutta on kovin, kovin kaukana meidän tavallisten yrittäjien elämästä. Ainakaan minun arjessani nämä julkistukset eivät millään tavalla näy. Toivotankin kaikki kasvuyrittäjyydestä puheita pitävät viranomaiset, poliitikot ja liittojen edustajat tervetulleeksi tutustumaan arkeeni – voisinpa vaikka alkaa pitää aiheen tiimoilta Lapin kelohonkahuviloilla kalliita seminaareja 🙂
Yrittäjyys on kiva laji. Suosittelen!
