Yleinen

Kanssa-ajattelua

Tapaninpäivän jälkeen vuonna 2004 asiakkaani soitti. Hetken tuntui, kuin olisin ollut toisessa todellisuudessa. Hän purki ahdistuneena ääneen työntekijöiltään kuulemiaan näkyjä, kauheita näkyjä. Minun tehtäväni oli kuunnella ja olla ihminen toiselle hyvin vaikeana aikana. Tuo tsunamin jälkeinen puhelu aloitti minun elämässäni roolinmuutosmatkan konsultista kuuntelijaksi, kyselijäksi ja kanssa-ajattelijaksi. Johdon konsultin roolissani olen tyypillisesti ollut muutaman ajatuksen asiakastani …

Kanssa-ajattelua Lue lisää »

Kohti uutta eli takaisin hallitustyöhön?

Muutos on mahdollisuus, sanovat. Minun on nyt aika ottaa seuraava steppi omalla matkalla ja vapauttaa paikka seuraajalleni Attendo Suomi johtoryhmän jäsenenä asiakaskokemuksesta, vastuullisuudesta ja viestintämarkkinoinnista vastaavana johtajana. Tunnetko hänet – tai oletko se sinä? Tulin Attendolle unelmieni työhön kolme vuotta sitten: muutosjohtajaksi yhden Suomen suurimman yksityisen työnantajan kulttuurinmuutosta, asiakaskokemusta ja viestintää johtamaan. Vahvistamaan yksi kohtaaminen kerrallaan luottamusta meitä …

Kohti uutta eli takaisin hallitustyöhön? Lue lisää »

Tarjoa toivoa, haluan toivoa

Eilen ajattelin keskustelumme jälkeen poikkeuksellisen paljon johtajan, esihenkilön, pomon, joukkueen kapteenin, tiimin vetäjän merkitystä muille ihmisille. Ajattelin sitä, miten unelmat ovat sukua toivolle, mutta unelmien ja toivon ero on ihan siinä toivon rinnalla elävät epätoivo ja toivottomuus.

Radikaali avoimuus johtaa luottamukseen

Palasin tänään blogini pariin puolentoista vuoden jälkeen. Pian on kaksi vuotta siitä, kun aloin työkseni johtaa muutosta suuressa organisaatiossa. En tietenkään yksin, vaan tiiviin ydinjoukkueen ja lopulta satojen muiden ihmisten kanssa. Kaiken aiemmin oppimani olen saanut tuoda mukanani. Haaveilen muutoskirjan kirjoittamisesta, sillä kukapa ei haaveilisi. Ehkä sen aika vielä tulee. Sillä välin tuumasin, että listaan …

Radikaali avoimuus johtaa luottamukseen Lue lisää »

Hyvä arki

Kohtasin toisen nuoren. Kahvittelimme. Hän kertoi edellisestä paikasta, ei niin kivasta. Pälyili kulmiensa alta, aurinkolasiensa takaa. Mutta täällä on hyvä, hän sanoi. Hyvä.

Muistatko?

Tänään tapasin töissä useita muistisairaita, vanhempia ja yllättävän nuoria. Näin ihmisiä, joiden kasvoilla oli valoisa ilme. Ihmisiä, jotka nauroivat, hymyilivät ja keskustelivat.

Sanojen voima

Työskentelen nykyisin hoiva-alalla. Myös tällä alalla kuulen paljon tuotantotalousmaailmasta peräisin olevia sanoja. Mitä ajattelet vaikka näistä: vanhustenhuolto, hoitolaitos tai laitoshoito?

Töissä saa olla hauskaa

Tänään keskustelin päivän aluksi ja päätteeksi liiketoiminnassa työskentelevien kollegojeni kanssa. Kuulin haasteista, toiveista, ratkaisuista, innovaatioista. Mutta sanojen lisäksi kuulin intohimosta, sitoutuneisuudesta, osaamisesta ja hyvästä meiningistä. Tuumasin, että ainakin tämä lähelläni työskentelevä porukka osaa todella arvostaa sitä, että töissä saa olla hauskaa.

Ihmisten kesken – ihmisiksi

Autoja ja koneita huolletaan, mutta ihmisiä palvellaan, hoidetaan ja hoivataan. Silti suomen kielessä viljellään edelleen termejä vanhustenhuolto, sosiaalihuolto, terveydenhuolto. Meissä kaikissa tuntuu asuvan pieni tuotantotalouteen erikoistunut insinööri, jolle prosessit ovat kaikki kaikessa. Onneksi yhä useammin sanomme vanhus- tai ikäihmisten palvelut, sosiaalipalvelut ja jopa terveyspalvelut. Se on ihmispuhetta, se.

Selkeä korrelaatio

Minua ei juurikaan tunneta matemaattisista taidoistani, mutta tämän yhtälön olen todennut toimivaksi: hyvin johdettu henkilöstö tuottaa parempia asiakaskokemuksia. Ja henkilöstö, joka kokee saavansa palautetta reilun meiningin mukaisesti – siis niin kannustavaa kuin korjaavaa -tekemisestä, eikä ominaisuuksista, useinmiten kokee tulevansa johdetuksi hyvin. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyden korrelaatiota on tutkittu etenkin ravintola- ja hotellialalla. Tulokset ovat yksiselitteisiä: niiden …

Selkeä korrelaatio Lue lisää »

Rakkaudesta radioon

Alkukesän perjantai-ilta. Ikkuna avoinna, linnut livertävät, koivu vihertää. Ollaan tultu saunasta. Äiti ja täti rullaavat papiljotteja toisilleen, on kampausnestettä ja sifonkihuivit. Taustalla soi radio. Puhelinlangat laulaa. Minulla on radioon elämänikäinen, lämmin suhde. Radiosta on kuunneltu merisäät ja tanssittu kaljaasin kannella Hopeisen kuun tahtiin. Aamulla herättyä kuultu Ylen Aikaisen uutisista, että John Lennon on kuollut. Viihdytty …

Rakkaudesta radioon Lue lisää »

Suomalainen insinööri pelastaa maailman

”Poikkitieteellinen Seura ry” voisi olla meidän kolmen vuosittaisten pikkujoulujen järjestäjätahon nimi. He insinöörejä, minä valtiotieteilijä. He energia-alaa hengittäviä, minä tunnekokemuksista intoileva. Keskustelut heidän kanssaan rikastuttavat maailmankuvaani valtavasti. Eilen aloin uskoa, että ilmastonmuutos voidaan sittenkin kampittaa, sillä ratkaisut ovat olemassa. Sain vahvistusta jo vuosia toistelemalleni lauseelle, että suomalainen insinööri pelastaa maailman.

Hallitustyössä palvelemassa

Sain viime keväänä kutsun liittyä turkulaisen mainostoimisto Hansdotterin hallituksen jäseneksi. Olin kerännyt kokemusta tiimin kanssa työskentelystä paitsi kollegana, myös asiakkaana. Iloitsin tämän joukon rohkeasta hypystä yrittäjäksi. Tiesin, miten he suhtautuvat toisiinsa ja asiakkaisiin, miten markkinointiin ja työn laatuun. Olin otettu pyynnöstä, sillä tiesin voivani olla heille yrittäjinä avuksi, palvella heitä.

Asiakaskokemuksia terveydenhuollossa

Minun ikäiseni suomalaiset muistavat, millaista ennen vanhaan oli asioida verovirastossa. Tylyjä virkailijoita ja pitkiä jonoja. Ei tietoakaan asiakaskeskeisestä toiminnasta. Sitten tapahtui jotakin. Verottajan kulttuuria alettiin muuttaa. Verovirasto muuttui verotoimistoksi, virkailijat alkoivat palvella, tarinat verottajan kanssa asioinnista muuttuivat kauhutarinoista kehuiksi. Nykyisin ikäiseni suomalaiset kertovat kauhutarinoita terveydenhuollon kanssa asioinnista. Viimeksi saimme lukea surullisen tarinan viime sunnuntain Helsingin …

Asiakaskokemuksia terveydenhuollossa Lue lisää »

Pysähdy ja hengitä

Jo edellisenä viikonloppuna ahdistaa. Miten tulevasta viikosta selviää? Aamut, päivät ja illat ovat täyteen ahdettuja. Liikuntaa, kokouksia, ystävien tapaamisia, velvollisuuksien hoitamista, työmatkoja, lasten kokeisiin preppaamista, kesätöiden haussa avustamista. Kaikkea. Ja liikaa.

Ei ihme, ettei myynti vedä

Kuuntelin tänään puheenvuoroa, jossa kannustettiin pk-yrityksiä kansainvälistymään. Siis harjoittamaan vientiä. Suomeksi sanottuna: myymään muillekin kuin suomalaisille. Esitysmateriaalissa oli mukana kysely, jossa oli selvitetty, mitkä asiat pk-yrityksissä ovat vientiin liittyen kunnossa ja mitkä eivät. Tuttua settiä: tuote ja tuotekehitys olivat kunnossa, mutta myynnissä oli kehitettävää. Epäuskoisena luin noin 20 kohdan listaa läpi ja yritin etsiä joukosta …

Ei ihme, ettei myynti vedä Lue lisää »

Esimies, henkilökunta on asiakastakin kuninkaampi

Tapasin kerran toimitusjohtajan, joka kertoi ajastaan suurimman osan kuluvan johtoryhmäläisten kanssa. Hänen prioriteettilistallaan korkeimmalla olivat suorat alaiset, eivät asiakkaat, numerot tai tuotanto. Melko harvinaista. Suuresti arvostamani hospitality-alan ja asiakaskokemuksen kehittämisen konkari Kalle Ruuskanen kertoo oppineensa äidiltään, ravintola-alan yrittäjältä, yhden asian ylitse muiden: asiakas on kuningas, mutta henkilökunta on kuninkaampi.

Kehu, kiitä, kannusta

Olen saanut kolmena päivänä peräkkäin lämpimiä kiitoksia tekemisistäni. Se tuntuu todella hyvältä. Mutta… kissa kiitoksilla elää, sanoi vanha kansa. Pitäisikö kiitoksen saamisen tuomasta hyvästä olosta siis tuntea huonommuutta?

Kiitollisuus

Lokakuun teema aikakausilehdissä on syöpä, lähinnä rintasyöpä. Selviytymistarinoita löytyy niin julkkisten kuin ihan tavallisten naisten keskuudesta. Puhutaan myös lähestyvän Movemberin vuoksi eturauhassyövästä. Ja paljon puhutaankin.

Katso kauemmas

Katso metsää puilta, sanotaan. Koska olen lapsuudessani saanut kulkea hyvin hoidetussa talousmetsässä, siis huminoivien honkien keskellä, jalan alla rapisevat varvut ja jäkälät, tiedän kyllä mitä tällä tarkoitetaan. Ei lähintä puuta, vaan valoisaa, kauas näkyvää metsämaisemaa. Kokonaisuutta.

Pesin ikkunat

Neljäs kesälomaviikko päättyy parin päivän päästä. Vietän lomaani poikkeuksellisen myöhään, ja palaan töihin vasta elokuun toisella viikolla. Tämä on ollut yksi elämäni parhaista kesälomista.

Järjetön rakkaus

Sain ystävättäreltä parikymppisenä kevyen kuittailun kera lastenkirjan nimeltä ”Rauhoittuminen on helppoa”. Se tuli mieleeni eilen, kun fyssari totesi mulla olevan huippu-urheilijan stressinsietokyky. Ja piti pienen puheen sen negatiivisista puolista.

PT:n ylistys

Tiesin viime syksynä, että edessä olisi rankka duunitalvi. Näin jälkikäteen ajatellen en kyllä todellakaan tajunnut, miten rankka siitä tulisi. Palkinto kovasta duunista järisyttävän kovan tiimin kanssa on ilmoilla: Fredman.

Halu olla paras

Suomen Bocuse d’Or -edustaja, Sitoumus2050, HeeboApp, Finnjävel, Kampin Kukka, Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija. Yhdistävä tekijä: halu olla paras. Eilen sain vapaapäivän negatiivisuudesta. Kaukana olivat yleinen valittaminen, yhteiskuntasopimuksen heiluminen milloin toteutumisen, milloin kaatumisen vaakakupissa, luottoluokituksen romahtaminen, soteuudistus, laittomat lakot – ei tietoakaan näistä! Sillä vietin päivän heidän keskuudessaan, jotka haluavat olla parhaita.

Huippunaisia

Kuvassa istuvat Aili, Aino, Hilma ja Vilhelmiina. He ovat sukuni naisia. Koulutus? Elämänkoulu. Lisäksi pari vuotta kierto- tai kansakoulua. Työelämään viimeistään 12-vuotiaana.

Rikasta elämää

Naurattaa ääneen. Luen lähes 30 vuoden takaisia omia kirjeitäni, jotka ystävättäreni postitti minulle takaisin. Kirjeissä lörpöttelen kuulumisiani, suunnittelen tulevaa, muistelen yhteistä ulkomaanmatkaa. Kirjeistä välittyy arkisia hetkiä, niin onnen kuin huolenkin. On inssiajoa, on yo-kirjoitusten kanssa tuskailua, poikaystäväpohdintaa. Elämää. Ammatinvalintapsykologi- ja personallisuustesti -kohta pysäyttää. Mikä tuska abivuonna olikaan, kun en tiennyt, mitä oikein haluaisin työkseni tehdä! …

Rikasta elämää Lue lisää »

Kiitollinen – 20 vuodesta yrittäjänä

Neljä vuotta sitten tähän aikaan istuin Marian sairaalan poliklinikan käytävällä odottamassa äitiäni ja sisartani, jotka olivat tulossa sinne ambulanssilla toisesta sairaalasta. Olin viettänyt päivän Meilahden sairaalassa isäni kanssa, joka oli viety sinne kaksi päivää aikaisemmin ambulanssilla. En ikinä unohda noita kevään 2012 päiviä, matkoja ambulanssilla, hetkiä sairaaloiden käytävillä ja potilashuoneissa.