Istun junassa matkalla Jyväskylään. Nautin siitä, ettei tarvitse ajaa. Vielä enemmän nautin siitä, että voin samalla tehdä töitä ja kurkata välillä Facebookista, mitä kavereille kuuluu. Olen syntynyt vuonna 1968, joten en pidä verkossa liikkumista junamatkan aikana itsestään selvyytenä, vaan arvostan! Kiitos Soneralle tästä.
Mutta yhtä en ymmärrä: miksi VR on minulle lipputeksteissään niin töykeä? Onko tuossa lipussa joku ylitsepääsemätön merkkirajoitus, vai eikö kukaan välitä? Verkkokaupassa asioinnista kyllä kiitetään, mutta sitten alkaakin totuuksien latelu: Lippu on voimassa vain lippuun merkityllä junavuorolla (ymmärrän!). Vain istumapaikka (uskotaan!). Ei muutoksia (selväksi tuli!). Ei peruutusmahdollisuutta (no, eipä tullut mieleenkään!).
Asiakaspalvelu ja -tyytyväisyys koostuu niistä pienen pienistä asioista, joiden tarkistaminen ja viilaaminen voivat tuntua turhalta työltä. Miksei tuota asiakaspalvelukanavaa ole hyödynnetty kiittämällä siitä, että valitsin VR:n (oman autoni sijan), kertomalla, että VR:n junat toimivat sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla (vesivoima), mainitsemalla, että lippuni oikeuttaa istumapaikkaan ja on voimassa juuri tällä valitsemallani vuorolla. Enkä panisi pahaksi, jos mainittaisiin vielä, että voin vaihtaa lipun erillistä maksua vastaan toiseen junaan.
Richard Bransonin Virgin-yhtiö laajensi toimintaansa Iso Britaniassa myös junaradoille Virgin Train -yhtiön nimissä. Enpä panisi pahaksi, jos VR:kin saisi kilpailijan. Ehkä viestintä sitten muuttuisi vähän asiakaslähtöisemmäksi? Mutta mitäs näistä pienistä. Viime vuosina olen oppinut siihen, että hienoa on, jos VR pysyy aikataulussa. Taitavat toiveeni olla turhaa hienosäätöä.
