Kirjoitin tänään kollegoilleni sähköpostin, jossa kerroin millaisia tunteita Nordic Business Forum minussa herätti tänä vuonna. Olen viikon varrella lukenut muutamia aivan loistavia kiteytyksiä opeista, joita ystäväni matkaansa foorumista keräsivät. Minulle NBF on kuin aivospa, jossa käyn kerran vuodessa keräämässä inspiraatiota ja energiaa. Tässä kirjeeni kollegoilleni, ole hyvä!
Hei!
Mulle NBF on aina ollut aivojen spa. Nautin loistavista esiintyjistä, joiden tekniikkaa katson tarkasti, hyväksyn tai hylkään, parhailta otan opiksi. Toiseksi tapaan rakkaita ystäviä, joiden kanssa koettu tunne-elämys yhdistää erityisellä tavalla. Tänä vuonna en edes halunnut tutustua uusiin ihmisiin, sillä halusin käyttää aikani tärkeiden ihmisten kanssa. Tutustutin heitä toisiinsa, mistä saan aina hyvän fiiliksen itselleni. Kasvatin omaa ja Eskimon tunnettuutta niin livenä kuin verkossa.
Iloitsin siitä, että Arianna Huffington ja Simon Sinek tulevat ensi vuoden seminaariin. Jim Collinsin luennon aikana liikutuin, kun tajusin ystäväni Veikan olleen Collinsin kertomalla dramaattisella vuorikiipeilymatkalla mukana. Itkin liikutuksen kyyneleitä, kun Evon Söderlund, malesialainen maahanmuuttaja palkittiin Vuoden arvokkaimpana yrittäjänä – 20 v sitten turvapaikanhakijoita majoittaessani SPR:n pakolaisavustajana en olisi ikinä uskonut tätä päivää näkeväni.
Air Asian Tony Fernandes näytti mitä ”ilmainen” markkinointi on, kun hän kutsui yleisökysymyksen esittäneen naisen tyttärineen tutustumaan lentokapteenikoulutukseen Malesiaan. Ja Evon, kun hän nousi kesken kaiken lavalle kiittämään Tonya inspiraatiosta. Nauroin ääneen, kun yleisöstä nousi mies ja juoksi lavalle halaamaan Soulaimaa. Jota itse halasin naisten vessassa käsienpesun jälkeen. Ja jota Jori halasi käytävällä. Jori halasi minuakin käytävällä.
Yhteenvetona voin todeta, että muistin taas miksi tunne ja elämys innostavat. Päätin käyttää omissa esityksissäni enemmän kuvia kuin sanoja. Luottaa edelleen rohkeasti tarinankerronnan voimaan. Ja muistaa ja toteuttaa arjessani Collinsin ykkösoppia: ihmiset, ihmiset, ihmiset. Minkä olen toki aina tiennyt, mutta mikä katosi muutamaksi vuodeksi isojen, oman firman vetämisen yhteydessä koettujen pettymysten alle.
Think Big ja vision merkitys Arnoldin oman tarinan kautta kannustivat irtautumaan nykytilan aiheuttamista haasteista… Meille ihan kaikki on mahdollista. Kunhan unelmoimme ja päätämme päästä tavoitteeseen yhdessä. Ei se helppoa tule olemaan, mutta töitä on kiva tehdä paljonkin, kun on hyvä posse ympärillä.
Aivojen spa toimi siis jälleen. Tulin ulos voimaantuneena ja into piukassa, kuten minulle on ominaista. Syyslomapäivä kotikaupungin kirjakaupassa + lasten kanssa kahvilassa tuntuu toimivan myös: sain vihdoin kirjoitettua teille näitä omia fiiliksiäni.
Kannattaa tutustua Simon Sinekin Golden circle -ajatukseen. Mun lempikysymykseni on myös Eskimolla ollut miksi?
Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille!
Susanna
