Kokemukseni mukaan tällaisen muutoskyvyttömyyden korjaaminen lähtee brutaalien faktojen hyväksymisestä. Yksi niistä on, että vaikka kuinka haluaisit, ihminen ei ole kone. Ihmistä ei saa napista painamalla päälle ja pois.
Uskallatko sinä pyytää tiimiltäsi tai työkavereiltasi palautetta näiden kysymysten avulla? Mitä tunteita mielessäsi herää, kun luet ne? Haluatko aidosti kuulla vastauksen? Millainen kulttuuri teillä on? Palautetietoinen vai ei?
Erilaiset luontaiset energiat ja käyttäytymistyylit leimaavat tapaamme toimia. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole vain yhtä tai toista. Jokainen meistä hyödyntää elämässään niin tulenpunaista, auringonkeltaista, ruohonvihreää kuin jäänsinistä energiaa.
Uusi työvuosi alkaa iloisella uutisella: aloitin vastikään perheyritys Wiitta Oy:n hallituksen jäsenenä. Olen kiitollinen yrittäjä Wille Viittaselle luottamuksesta ja innoissani siitä, että pääsen mukaan vahvistamaan tätä työllistävää perheyritystä omalla osaamisellani.
Kulttuurinmuutoksessa keskeisintä on ollut oivaltaa, että työtä tehdään asiakkaita varten, siitä kannetaan sadan prosentin vastuu ja sen myötä epäkohdat on nostettava rohkeasti esiin. Kuuntelun, kehumisen, kiittämisen, kannustamisen ja korjaavan palautteen taitojen vahvistaminen on ollut aivan ratkaisevaa.
Olen ihmetellyt ääneen, ja saanut nähdä ihmeen: on syntynyt uusia merkityksiä ja tarinoita. Mutta mikä parasta, ihminen, jonka kanssa olen keskustellut, on silminnähden huojentunut ja jotenkin… voimaantunut.
Eilen ajattelin keskustelumme jälkeen poikkeuksellisen paljon johtajan, esihenkilön, pomon, joukkueen kapteenin, tiimin vetäjän merkitystä muille ihmisille. Ajattelin sitä, miten unelmat ovat sukua toivolle, mutta unelmien ja toivon ero on ihan siinä toivon rinnalla elävät epätoivo ja toivottomuus.
Pian on kaksi vuotta siitä, kun aloin työkseni johtaa muutosta suuressa organisaatiossa. En tietenkään yksin, vaan tiiviin ydinjoukkueen ja lopulta satojen muiden ihmisten kanssa.
